Tuleeko käsimatkatavarasta ilmainen? Mitä uusi EU-asetus sanoo

Asetus määrittelee käsitteen 2 artiklassa. Henkilökohtainen tavara on kirjaamatonta matkatavaraa, joka täyttää turvallisuusvaatimukset ja jonka mitat ovat joko enintään 40 × 30 × 15 cm tai joka mahtuu matkustajan edessä olevan istuimen alle. Määritelmässä ei ole painorajaa.

Määritelmässä on siis kaksi vaihtoehtoa, mutta siinä ei sanota, kumpaa niistä sovelletaan eli kuka valitsee: matkustaja vai lentoyhtiö. Siksi tekstistä ei käy ilmi, onko laukku, joka mahtuu istuimen alle mutta on suurempi kuin 40 × 30 × 15 cm, aina hyväksyttävä.

Asetuksen johdanto-osan kappaleet, eli asetuksen alussa olevat numeroidut perustelut, valaisevat säännösten tarkoitusta. Johdanto-osan 42 kappale mainitsee esimerkkeinä koko matkan ajan tarvittavista tavaroista passin ja muut matkustusasiakirjat, välttämättömät lääkkeet, henkilökohtaiset laitteet ja lukemistot sekä lennon kestoon nähden sopivan määrän ruokaa ja juomaa.

Käsimatkatavara on 2 artiklan mukaan kirjaamatonta matkatavaraa, joka ei ole henkilökohtainen tavara ja joka täyttää turvallisuusvaatimukset. Määritelmässä ei ole mittoja.

Ero henkilökohtaiseen tavaraan näkyy sanavalinnoissa. Henkilökohtaisen tavaran kohdalla puhutaan kuljettamisesta ilman lisäkustannuksia. Käsimatkatavaran kohdalla sen sijaan sanotaan, että se on sallittava, jos koneen matkustamossa on tilaa, eikä maksusta sanota mitään.

Johdanto-osa osoittaa samaan suuntaan. Johdanto-osan 43 kappaleen mukaan lentoyhtiöiden ja välittäjien pitäisi voida edelleen tarjota lippuja ilman käsimatkatavaraa, ja hinnan näyttämistä koskevan säännön tarkoituksena on helpottaa sellaisten hintojen vertailua, jotka sisältävät käsimatkatavaran. Kappaleessa käsimatkatavara täsmennetään sulkeissa lentolaukuksi. Johdanto-osan 45 kappaleen mukaan lentoyhtiöiden olisi määriteltävä kohtuullinen käytäntö käsimatkatavaran koosta, mikä ei rajoita hinnoitteluvapauden periaatetta. Saman kappaleen mukaan käsimatkatavaralle voitaisiin ottaa käyttöön yhdenmukaiset vähimmäissäännöt, ja tätä arvioidaan asetuksen (EY) N:o 1008/2008 tarkistamisen yhteydessä.

Käsimatkatavara ei ole EU:n tuomioistuimelle uusi kysymys. Asia C-487/12 (Vueling, 18.9.2014) koski ruumaan kirjattua matkatavaraa. Tuomioistuin kuitenkin lisäsi perusteluissa, jotta vastaus olisi täydellinen, että matkatavara, jota ei kirjata, eli käsimatkatavara, on pääsääntöisesti katsottava matkustajankuljetuksen välttämättömäksi osaksi. Sen kuljettamisesta ei siis voida veloittaa lisämaksua, jos se täyttää painoa ja mittoja koskevat kohtuulliset vaatimukset ja sovellettavat turvallisuusmääräykset (40 kohta). Lausuma ei ole osa tuomiolauselmaa. Tuomiolauselma tulkitsee ruumaan kirjatun matkatavaran osalta asetuksen 1008/2008 22 artiklan 1 kohdan hinnoitteluvapautta. Tuomioistuin ei sanonut, mitkä mitat ovat kohtuulliset.

Euroopan komissio tulkitsee tuomiota niin, että kohtuulliset vaatimukset ylittävä käsimatkatavara kuuluu lentoyhtiöiden hinnoitteluvapauden piiriin. Lokakuussa 2025 komissio aloitti rikkomusmenettelyn Espanjaa vastaan. Espanjan laki ei salli lisämaksun veloittamista käsimatkatavarasta, ja maa on antanut seuraamuspäätökset viidelle lentoyhtiölle erillisistä lisämatkatavaramaksuista. EU:n tuomioistuin ei ole ratkaissut, mihin kohtuullisten vaatimusten raja menee ja saako lentoyhtiö siis jo nyt veloittaa maksun suuremmasta matkustamolaukusta.

Uuden asetuksen johdanto-osan 42 kappaleen englanninkielisessä versiossa käytetään henkilökohtaisesta tavarasta samaa ilmaisua kuin tuomiossa: a necessary aspect of the carriage of passengers. Tämä viittaa siihen, että ajatus matkalla välttämättömän sisältymisestä hintaan ei ole uusi. Uutta 11 a artiklassa on se, että kielto on nyt kirjoitettu nimenomaisesti lakitekstiin ja siihen liittyy mitta: lentoyhtiö ei saa veloittaa lisämaksua henkilökohtaisesta tavarasta, joka on enintään 40 × 30 × 15 cm tai mahtuu edessä olevan istuimen alle.

Asetuksessa ei sanota mitään siitä, miten tuomiota on tulkittava suuremman matkustamolaukun osalta, nyt tai 23.10.2027 alkaen.

Sama asetus muuttaa myös lentoyhtiöiden korvausvastuuta koskevaa asetusta (EY) N:o 2027/97. Siihen lisätään samasta päivästä alkaen uusi 6 b artikla. Kun lentoja myydään EU:hun, EU:sta tai EU:n sisällä, lentoyhtiöiden ja välittäjien on kerrottava selvästi, kuinka suuri ja painava matkatavara kyseiseen hintaan sisältyy sekä matkustamossa että ruumassa, onko kappalemäärää koskevia rajoituksia, mitä lisämaksuja kirjatusta ja kirjaamattomasta matkatavarasta mahdollisesti veloitetaän ja mitkä syyt voivat estää kirjaamattoman matkatavaran kuljettamisen matkustamossa.

Se, että asetuksessa varaudutaan mahdollisiin lisämaksuihin kirjaamattomasta matkatavarasta, viittaa myös siihen, ettei asetus tee matkustamolaukusta maksutonta.