Koskeeko Montrealin yleissopimuksen kahden vuoden määräaika EU-korvausta?

Ei. EU:n tuomioistuin totesi asiassa C-139/11, että asetuksen 261/2004 mukainen korvaus jää Varsovan ja Montrealin yleissopimusten soveltamisalan ulkopuolelle, joten niiden kahden vuoden määräaika ei koske tällaisia vaatimuksia. Kahden vuoden määräaika voi sen sijaan olla merkityksellinen muunlaisissa lentoyhtiötä vastaan esitettävissä vaatimuksissa, esimerkiksi yleissopimusten mukaisissa vahingonkorvauksissa.

Kuinka kauan lentokorvausta voi hakea myöhästyneestä lennosta?

Q: Voinko hakea lentokorvausta lennosta, joka oli useita vuosia sitten?

Se riippuu tilanteesta. EU-säännöt eivät aseta määräaikaa, ja asiassa, jonka EU:n tuomioistuin ratkaisi, matkustaja oli odottanut yli kolme vuotta ennen kanteen nostamista. Siinä sovellettiin Espanjan sääntöjä, joissa määräaika oli kymmenen vuotta. Suomessa ei ole lakiin kirjattua määräaikaa, mutta vaatimus on esitettävä kohtuullisessa ajassa (KKO 2021:69), ja Kuluttajariitalautakunta pitää viittä kuukautta yleensä kohtuullisena. Useiden vuosien jälkeen vaatimuksen menestyminen on siis epävarmaa. Myös se vaikuttaa, kuinka hyvin pystyt osoittamaan, mitä tapahtui.

Q: Milloin uusi yhdeksän kuukauden määräaika alkaa?

23.10.2027. Silloin asetusta (EU) 2026/2202 aletaan soveltaa (3 artikla), ja uuden 7 artiklan 9 kohdan mukaan 7 artiklan mukaista korvausta koskeva hakemus on esitettävä yhdeksän kuukauden kuluessa lippuun merkitystä tosiasiallisesta lähtöpäivästä. Siihen asti kansalliset säännöt ratkaisevat kuten ennenkin. Asetus ei nimenomaisesti sano, miten määräaika vaikuttaa ennen 23.10.2027 lennettyihin lentoihin. Kysymys on avoin.

Lyhyesti

Lentokorvaukselle ei ole omaa määräaikaa EU:n lentomatkustaja-asetuksessa 261/2004 eikä Suomen laissa, mutta vaatimus on lähtökohtaisesti esitettävä kohtuullisessa ajassa (KKO 2021:69). EU:n tuomioistuin totesi asiassa C-139/11 (Cuadrench Moré), että vaatimuksen esittämiseen käytettävä aika ratkeaa kansallisten vanhentumissääntöjen mukaan. Kuluttajariitalautakunta pitää viiden kuukauden kuluessa lennosta tehtyä reklamaatiota yleensä vielä kohtuullisena, ja markkinaoikeuden mukaan erään lentoyhtiön käytäntö hylätä kahden kuukauden jälkeen esitetyt vaatimukset ei ole kuluttajansuojalain vastainen (MAO:206/2026). Vaatimus kannattaa siksi esittää mahdollisimman pian, mieluiten kahden kuukauden kuluessa, ja kaikki aineisto kannattaa säilyttää.

Kirjoittanut Airlate · Julkaistu 2026-10-15 · Päivitetty 2026-10-14

Täytä lennon tiedot, niin arvioimme maksutta, voiko viivästys tai peruutus oikeuttaa korvaukseen. Tarkistus ei tarkista lennon ikää eikä sitä, oletko reklamoinut lentoyhtiölle.

Tarkista oikeutesi korvaukseen

Tiimalasi vanhojen matkustusasiakirjojen vieressä hyllyllä — Havainnekuva. Kuva ei esitä todellista lentoa, lentoasemaa tai henkilöä. · Tekoälyllä luotu, Adobe Firefly

EU:n säännöissä ei ole omaa määräaikaa

Asetus (EY) N:o 261/2004 antaa matkustajalle oikeuden korvaukseen pitkän viivästyksen, lennon peruuntumisen ja pääsyn epäämisen yhteydessä, mutta siinä ei sanota, kuinka kauan korvausta voi vaatia. Kysymys päätyi EU:n tuomioistuimen ratkaistavaksi, kun matkustaja, jonka Shanghaista Barcelonaan matkustanut lento peruttiin joulukuussa 2005, nosti kanteen KLM:ää vastaan vasta helmikuussa 2009 eli yli kolme vuotta myöhemmin.

Lentoyhtiö vetosi siihen, että vaatimus oli vanhentunut Varsovan ja Montrealin yleissopimusten kahden vuoden määräajan mukaan. EU:n tuomioistuin ei hyväksynyt tätä. Tuomiossa C-139/11 (Cuadrench Moré, 22.11.2012) tuomioistuin totesi, että asetuksen mukaista korvausta koskevan kanteen nostamisen määräajat määräytyvät kunkin jäsenvaltion omien vanhentumissääntöjen mukaan. Yleissopimusten kahden vuoden määräaika ei sovellu, koska asetuksen 261/2004 mukainen korvaus jää niiden soveltamisalan ulkopuolelle.

Tuomioistuin lisäsi, että kansallisten sääntöjen on noudatettava EU-oikeuden tehokkuuden ja vastaavuuden periaatteita. Maan vanhentumissäännöt eivät siis saa tehdä EU-oikeudesta johtuvien oikeuksien käyttämistä kohtuuttoman vaikeaksi, eivätkä ne saa olla epäedullisempia kuin säännöt, joita sovelletaan vastaaviin kansallisen oikeuden mukaisiin vaatimuksiin.

Mitä Suomessa pidetään kohtuullisena aikana?

Suomen laissa ei ole erityissäännöksiä siitä, missä ajassa vakiokorvausta on vaadittava. Kuluttajariitalautakunnan mukaan korkein oikeus on katsonut (KKO 2021:69), että matkustajan on lähtökohtaisesti esitettävä vaatimuksensa kohtuullisessa ajassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myöhästyneen vaatimuksen menestyminen voi vaarantua, vaikka itse korvausoikeus olisi olemassa.

Lautakunta pitää viiden kuukauden kuluessa lennosta tehtyä reklamaatiota yleensä vielä kohtuullisena. Jos lentoyhtiö on kuitenkin laiminlyönyt velvollisuutensa kertoa matkustajalle tämän oikeuksista, matkustaja ei lautakunnan mukaan menetä oikeuttaan. Viiden kuukauden rajaa ei silti kannata pitää takuuna, koska se on lautakunnan käytäntö eikä lain määräaika.

Markkinaoikeus puolestaan katsoi ratkaisussaan MAO:206/2026, että erään lentoyhtiön käytäntö hylätä kahden kuukauden jälkeen esitetyt vakiokorvausvaatimukset ei ole kuluttajansuojalain vastainen. Käytännössä jotkin lentoyhtiöt voivat siis kieltäytyä maksamasta, jos et ole esittänyt vaatimusta kahden kuukauden kuluessa. Siksi kahden kuukauden raja on turvallisin lähtökohta.

Pikatiedot: lentokorvauksen määräajat

EU-asetus 261/2004 ei sisällä omaa vanhentumisaikaa korvausvaatimukselle.
EU:n tuomioistuin (C-139/11): kansalliset vanhentumissäännöt ratkaisevat, kuinka kauan vaatimusta voi ajaa.
Montrealin ja Varsovan yleissopimusten kahden vuoden määräaika ei koske asetuksen 261/2004 mukaista korvausta.
Suomessa ei ole erityissäännöstä, vaan vaatimus on esitettävä kohtuullisessa ajassa (KKO 2021:69).
Kuluttajariitalautakunta pitää viiden kuukauden kuluessa lennosta tehtyä reklamaatiota yleensä kohtuullisena.
Markkinaoikeus (MAO:206/2026): lentoyhtiön käytäntö hylätä kahden kuukauden jälkeen esitetyt vaatimukset ei ole kuluttajansuojalain vastainen.
Asetus (EU) 2026/2202 tuo yhdeksän kuukauden määräajan 7 artiklan mukaiselle korvaushakemukselle, mutta sitä sovelletaan vasta 23.10.2027 alkaen (3 artikla).

Esimerkki: viivästyksestä on kulunut kaksi ja puoli vuotta

Lensit Helsingistä Malagaan tammikuussa 2024 ja saavuit perille yli neljä tuntia myöhässä, mutta et ollut yhteydessä lentoyhtiöön. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin kuulet EU:n korvaussäännöistä ja mietit, onko juna jo mennyt.

Lyhyt vastaus: riski on suuri, että vaatimus ei enää menesty. Suomessa ei ole lakiin kirjattua määräaikaa, mutta vaatimus on esitettävä kohtuullisessa ajassa, ja Kuluttajariitalautakunta pitää viittä kuukautta yleensä kohtuullisena. Kaksi ja puoli vuotta on selvästi tätä enemmän. Jos lentoyhtiö ei ole kertonut sinulle oikeuksistasi, tilanne voi kuitenkin olla toinen, ja yksittäisen tapauksen olosuhteet vaikuttavat arvioon.

Jos olisit reklamoinut yhtiölle pian matkan jälkeen, tilanne näyttäisi toisenlaiselta. Silloin vaatimusta voi yhä olla mahdollista ajaa. Varausvahvistus, tarkastuskortti sekä viestit lentoyhtiön kanssa auttavat osoittamaan, mitä tapahtui ja milloin.

Opetus seuraavaa viivästystä varten: esitä vaatimus kahden kuukauden kuluessa. Näyttö myös heikkenee ajan myötä, sillä tiedot lennosta ja viivästyksen syystä voivat olla vaikeampia saada myöhemmin.

Eri maat, eri määräajat

Koska vanhentumisaika määräytyy kansallisen oikeuden mukaan, täsmälleen sama viivästys voi olla mahdollista ajaa yhdessä maassa mutta vanhentunut toisessa. Se, minkä maan säännöt tulevat sovellettaviksi, voi riippua useista seikoista, esimerkiksi siitä, missä vaatimusta ajetaan ja minkä maan lakia matkaan sovelletaan. Sama koskee vaatimusta ottaa ajoissa yhteyttä lentoyhtiöön. Jos lensit ulkomaisella lentoyhtiöllä tai harkitset vaatimuksen ajamista ulkomailla, älä siis oleta, että Suomen kohtuullisen ajan arviointi ratkaisee asian. Selvitä tilanne kyseisessä maassa tai pyydä apua, ennen kuin luovut vanhasta vaatimuksesta tai viivyttelet tuoreen kanssa.

Uudet EU-säännöt 23.10.2027 alkaen, mutta niitä ei vielä sovelleta

Asetus (EU) 2026/2202, joka muuttaa lentomatkustaja-asetusta 261/2004, julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 2.10.2026. Uuden 7 artiklan 9 kohdan mukaan korvaushakemus on esitettävä yhdeksän kuukauden kuluessa lippuun merkitystä tosiasiallisesta lähtöpäivästä, ja lentoyhtiön on 30 kalenteripäivän kuluessa joko maksettava korvaus tai perusteltava, miksi se ei maksa.

Asetusta sovelletaan vasta 23.10.2027 alkaen (3 artikla). Siihen asti voimassa on nykyinen järjestely: EU-tason määräaikaa ei ole, vaan kansalliset säännöt ratkaisevat.

Asetuksessa ei ole siirtymäsäännöstä. Siinä sanotaan, milloin sitä aletaan soveltaa, mutta ei sitä, miten yhdeksän kuukauden määräaikaa on käsiteltävä ennen 23.10.2027 lennettyjen lentojen osalta. Vaikuttaako määräaika tällaisiin vaatimuksiin lainkaan ja jos vaikuttaa, miten, on avoin oikeudellinen kysymys, johon ei nykyisin voi vastata varmasti.

Hyvä tietää: näin määräaikoihin kannattaa varautua

Aineisto kannattaa koota heti: varausvahvistus, tarkastuskortti, lentoyhtiön viestit viivästyksestä ja kuitit kuluista. Mitä vanhemmaksi asia käy, sitä vaikeampi tapahtumia on selvittää jälkikäteen.
Kirjallinen, päivätty vaatimus lentoyhtiölle osoittaa, milloin asia on tullut vireille. Kahden kuukauden kuluessa esitetty vaatimus on turvallisin lähtökohta MAO:206/2026-ratkaisun valossa, ja viiden kuukauden kuluessa esitetty reklamaatio on lautakunnan mukaan yleensä vielä kohtuullinen.
Jos lentoyhtiö kieltäytyy maksamasta tai ei vastaa, sille kannattaa antaa kohtuullinen aika vastata. Sen jälkeen voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan ja tarvittaessa pyytää ratkaisua Kuluttajariitalautakunnalta.
Jos asia koskee ulkomaista lentoyhtiötä tai vaatimusta ei halua ajaa itse, mahdollisia reittejä ovat tuomioistuin ja edustaja. Tällöin kannattaa selvittää, mitkä määräajat sovellettavassa maassa pätevät.

Usein kysyttyä määräajoista