Erilliset liput ja jatkolennolta myöhästyminen: kuka vastaa, kun vaihto epäonnistuu?

Asetus on rakennettu yksittäisten lentojen ympärille. Soveltamisala (3 artiklan 1 kohta) määräytyy sen mukaan, mistä lento lähtee ja mikä yhtiö sen operoi, ja 2 artiklan b alakohdan mukaan lennon operoiva lentoliikenteen harjoittaja on se, joka suorittaa tai aikoo suorittaa lennon matkustajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Vaatimus osoitetaan siksi sille yhtiölle, joka operoi häiriön kohdannutta lentoa.

Viivästyksen laskemisen kannalta ratkaiseva on 2 artiklan h alakohdan määritelmä. Lopullinen määräpaikka on lähtöselvityksessä esitettävään lippuun merkitty määräpaikka tai suoraan jatkuvilla lennoilla matkustajan viimeisen lennon määräpaikka. Jos sinulla on kaksi lippua, lähtöselvityksessä käyttämäsi lippu päättyy vaihtopaikkakunnalle, ja viivästys mitataan sinne riippumatta siitä, minne olit todellisuudessa matkalla.

Komission tulkintaohjeiden kohdassa 4.4.2 asia todetaan suoraan: jos matkustajilla on kaksi erillistä lippua kahdelle peräkkäiselle lennolle ja ensimmäinen lento viivästyy niin, etteivät he ehdi lähtöselvitykseen seuraavalle lennolle, lentoliikenteen harjoittajat eivät ole velvollisia maksamaan korvausta. Samassa kohdassa todetaan, että matkustajilla voi silti olla oikeus korvaukseen ensimmäisen lennon operoijalta, jos nimenomaan se lento on pitkään viivästynyt (katso jäljempänä). Ohjeet ovat komission tulkinta eivätkä sido tuomioistuimia, mutta ne osoittavat, miten sääntöjä on tarkoitus tulkita. Emme ole löytäneet EU:n tuomioistuimen ratkaisua, joka käsittelisi erillisiä lippuja suoraan: johtopäätös perustuu asetuksen soveltamisalaan, lopullisen määräpaikan määritelmään ja ohjeisiin. KKV:n Lennon viivästyminen -sivulla ei myöskään ole erillistä ohjetta erikseen ostetuista lipuista tai jatkolennoista.

Ero näkyy selvimmin tapauksissa, joissa koko matka oli yhdellä varauksella. Asiassa C-502/18, CS ym. vastaan České aerolinie (yhdeksäs jaosto, 11.7.2019), yksitoista matkustajaa oli varannut yhdellä varauksella matkan Praha–Abu Dhabi–Bangkok. Ensimmäisen osuuden České aerolinie lensi aikataulussa, mutta toisen operoi Etihad Airways koodinjakosopimuksen perusteella, ja se saapui 488 minuuttia myöhässä. Tuomioistuin katsoi, että yhdellä varauksella tehty matka, johon sisältyy jatkolentoja, muodostaa kokonaisuuden, ja matkustajat saattoivat osoittaa vaatimuksensa EU:n lentoyhtiölle, joka oli tehnyt heidän kanssaan kuljetussopimuksen ja operoinut ensimmäisen lennon, vaikka viivästys syntyi osuudella, jota kyseinen yhtiö ei lentänyt.

Asia C-436/21, flightright vastaan American Airlines (kahdeksas jaosto, 6.10.2022), menee askeleen pidemmälle. Matkatoimisto oli koonnut matkan Stuttgart–Zürich–Philadelphia–Kansas City, laskuttanut kokonaishinnan ja antanut yhden lipun, ja lentoja operoivat yhtiöt, joilla ei ollut keskenään erityistä oikeussuhdetta. Tuomioistuin tulkitsi 2 artiklan h alakohtaa niin, että kyse oli silti suoraan jatkuvista lennoista, ja että EU:n lentoasemalta lähtevä matkustaja, joka saapuu viimeisen lennon määräpaikkaan merkittävästi myöhässä, voi vedota 7 artiklan mukaiseen korvausoikeuteen.

Ratkaisevaa ei siis ollut se, tekivätkö yhtiöt yhteistyötä, vaan se, että matkatoimisto oli koonnut matkan, laskuttanut kokonaishinnan ja antanut yhden lipun. Niin sanottu self-transfer, jossa varausalusta yhdistää kaksi lähtöä mutta myy ne kahtena lippuna ja kahdella varausnumerolla, jää siksi todennäköisesti erillisten lippujen puolelle. Varausvahvistus kannattaa tarkistaa, ennen kuin teet oletuksia: yksi lipun numero ja yhteishinta viittaavat yhtenäiseen matkaan, kaksi varausnumeroa kahteen erilliseen matkaan.

Ruoka, majoitus ja uusi lentolippu ovat vahingonkorvauskysymyksiä, jotka arvioidaan erikseen. KKV:n mukaan viivästyksestä voi saada vahingonkorvausta toteennäytettävistä kuluista, kuten käyttämättä jääneestä junalipusta, eikä mielipahasta makseta korvausta. Vahingonkorvaus viivästyksestä ei kuulu EU-asetuksen vakiokorvauksen piiriin; kansainvälisillä lennoilla se arvioidaan yleensä Montrealin yleissopimuksen 19 artiklan mukaan, joka koskee viivästyksestä aiheutunutta vahinkoa. Yleissopimuksen mukaan oikeus vahingonkorvaukseen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa (35 artikla). Kuitit kannattaa säilyttää, koska niitä tarvitaan tällaisessa arviossa.

Jos matkatoimisto on varannut liput ja virhe oli matkatoimiston, KKV:n mukaan valitus osoitetaan matkatoimistolle. Jos häiriö sattui toisessa EU-maassa, esimerkiksi vaihtopaikkakunnalla, asia kuuluu kuluttajariitalautakunnan mukaan kyseisen maan viranomaiselle.