”Häiriö oli aiemmalla lennolla”: milloin lentoyhtiö voi vedota siihen?

Sama kone lentää päivän aikana useita lentoja peräkkäin. Jos kone jää aamulla maahan, viive kulkee mukana koko kierroksen läpi, ja siksi kielteinen vastaus on usein muotoiltu niin, että kone saapui myöhässä edelliseltä lentokentältä. Asetuksen 261/2004 5 artiklan 3 kohdan mukaan yhtiö välttyy 7 artiklan mukaiselta korvaukselta vain, jos se voi osoittaa häiriön johtuneen poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuulliset toimenpiteet olisi toteutettu. Todistustaakka on yhtiöllä, ei sinulla.

Kun yhtiö viittaa aiempaan lentoon, kohtuullisten toimenpiteiden vaatimuksen lisäksi on täytyttävä kaksi ehtoa. Tapahtuman on oltava poikkeuksellinen asetuksen tarkoittamassa mielessä, ja sen on oltava syy siihen, että juuri sinun lentosi kärsi. Jos jälkimmäinen ehto ei täyty, yhtiön väite ei kestä, vaikka tapahtuma sellaisenaan olisi ollut poikkeuksellinen.

Asetus ottaa huomioon, että yksi tapahtuma voi vaikuttaa useaan lentoon. Johdanto-osan 15 kappaleen mukaan poikkeuksellisten olosuhteiden katsotaan olevan olemassa, kun lennonjohdon päätös, joka koskee tiettyä ilma-alusta tiettynä päivänä, aiheuttaa yhden tai useamman kyseisellä ilma-aluksella lennetyn lennon huomattavan viivästymisen, siirtymisen seuraavalle päivälle tai peruuntumisen, vaikka yhtiö olisi toteuttanut kaikki kohtuulliset toimenpiteet viivästyksen tai peruutuksen välttämiseksi. Kappale koskee kuitenkin nimenomaan lennonjohdon päätöstä, eikä se ole yleinen vapautus kaikesta, mitä koneelle on päivän aikana tapahtunut.

Asian käsitteli EU:n tuomioistuimen neljäs jaosto 11.6.2020 asiassa C-74/19, LE vastaan Transportes Aéreos Portugueses SA. Taustalla oli matkustaja, joka käyttäytyi niin häiritsevästi, että koneen päällikkö ohjasi lennon toiselle lentokentälle matkustajan poistamiseksi koneesta. Samalla koneella oli tarkoitus lentää sen jälkeen lento, jolle LE oli varannut paikan, ja se viivästyi huomattavasti.

Tuomioistuimen vastaus: yhtiö voi vedota poikkeukselliseen olosuhteeseen, joka on koskenut yhtiön samalla ilma-aluksella suorittamaa aiempaa lentoa, edellyttäen, että olosuhteen syntymisen ja myöhemmän lennon viivästymisen tai peruuntumisen välillä on suora syy-yhteys. Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa se, miten yhtiö käyttää kyseistä konetta.

Samassa tuomiossa tuomioistuin totesi myös, mikä ei yleensä riitä kohtuulliseksi toimenpiteeksi: matkustajan uudelleenreititys yhtiön omalle lennolle, joka saapuu vasta alun perin suunniteltua saapumispäivää seuraavana päivänä. Se hyväksytään vain, jos tarjolla ei ollut mitään muuta uudelleenreititystä, jolla matkustaja olisi päässyt perille pienemmällä viiveellä, oli se sitten suora tai välilaskun kautta ja yhtiön omalla tai toisen lentoyhtiön lennolla, tai jos tällainen uudelleenreititys olisi aiheuttanut kohtuuttomia uhrauksia yhtiön kapasiteetin kannalta kyseisellä hetkellä.

Häiriöillä on usein useampi kuin yksi syy. EU:n tuomioistuin käsitteli asiaa asiassa C-315/15, Pešková ja Peška vastaan Travel Service a.s., 4.5.2017. Jos viivästys johtuu sekä poikkeuksellisesta olosuhteesta että jostakin, mikä ei ole poikkeuksellista, poikkeuksellisesta olosuhteesta johtuva viive vähennetään lennon saapumisajan kokonaisviivästyksestä, edellyttäen, että olosuhdetta ei olisi voitu välttää ja yhtiö on toteuttanut kohtuulliset toimenpiteet sen seurausten välttämiseksi. Jäljelle jäävä osa arvioidaan erikseen.

Viivästyksestä maksettavan korvauksen kynnys on kolmen tunnin myöhästyminen lopulliseen määräpaikkaan saavuttaessa. Se ei ole peräisin asetuksen sanamuodosta vaan EU:n tuomioistuimen tuomiosta yhdistetyissä asioissa C-402/07 ja C-432/07, Sturgeon ym., 19.11.2009. Jos jäljelle jäävä viive on kolme tuntia tai enemmän, sinulla voi olla oikeus korvaukseen, vaikka osa viivästyksestä olisikin johtunut poikkeuksellisesta olosuhteesta.

Viittaukset aiempiin häiriöihin tulevat usein uudelleenreitityksen mukana, ja silloin on olemassa sääntö, joka jää usein huomaamatta. Asiassa C-832/18, A ym. vastaan Finnair Oyj, kahdeksannen jaoston ratkaisussa 12.3.2020 EU:n tuomioistuin totesi, että matkustaja, joka on saanut korvauksen peruutetusta lennosta ja hyväksynyt tarjotun uudelleenreitityksen, voi vaatia korvausta myös siitä, että uudelleenreititetty lento on viivästynyt, kun viive vastaa korvaukseen oikeuttavaa tuntimäärää ja uudelleenreititetyn lennon suorittaa sama yhtiö kuin peruutetun lennon.

Uudelleenreitityksen hyväksyminen ei siis sulje ovea. Molemmat häiriöt arvioidaan erikseen, ja yhtiö voi joutua osoittamaan poikkeukselliset olosuhteet kahdesti. Samassa tuomiossa tuomioistuin totesi myös, että niin sanotun on condition -osan, eli osan, joka vaihdetaan vasta rikkoutuessaan, vikaan ei normaalisti voi vedota poikkeuksellisena olosuhteena, vaikka yhtiöllä olisi varaosa varastossa.