”Kaikki kohtuulliset toimenpiteet”: vaatimus, joka voi kaataa kielteisen päätöksen

Sanamuoto ratkaisee. Lentoyhtiö ei ole velvollinen maksamaan 7 artiklan mukaista korvausta, jos se voi osoittaa, että peruutus johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuulliset toimenpiteet olisi toteutettu. Virke sisältää kaksi toisistaan riippumatonta vaatimusta, ja yhtiön on osoitettava, että molemmat täyttyvät.

Ensimmäinen ehto koskee tapahtumaa: EU:n tuomioistuimen mukaan kyseeseen tulevat vain tapahtumat, jotka luonteensa tai alkuperänsä vuoksi eivät kuulu lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toimintaan ja jotka ovat sen todellisen määräysvallan ulkopuolella. Toinen ehto koskee yhtiön omaa toimintaa: mitä tehtiin ennen häiriötä, sen aikana ja sen jälkeen. Kielteinen päätös, joka vain nimeää syyn, käsittelee siksi vain puolta säännöstä.

EU:n tuomioistuin on täsmentänyt, mitä toiselta ehdolta vaaditaan. Yhtiön on osoitettava, että se toteutti tilanteeseen sopivia toimenpiteitä ja käytti kaikkia käytettävissään olevia voimavaroja, henkilöstöä, kalustoa ja taloudellisia resursseja, välttääkseen lennon peruuntumisen tai huomattavan viivästymisen. Lintutörmäystä koskevassa asiassa C-315/15 tuomioistuin lisäksi edellytti, että yhtiö osoittaa vetoamiensa ehkäisevien toimenpiteiden todella toteutetun kyseisellä lennolla. Paperilla olevat käytännöt eivät siis riitä.

Arviointi alkaa ennen häiriötä. Asiassa C-294/10, Eglītis ja Ratnieks vastaan Latvijas Republikas Ekonomikas ministrija, EU:n tuomioistuin totesi 12.5.2011, että lentoliikenteen harjoittajan on jo lentoa suunnitellessaan otettava kohtuullisessa määrin huomioon viivästysten riski poikkeuksellisten olosuhteiden varalta. Yhtiön on siksi suunniteltava tietty aikapuskuri, joka mahdollisuuksien mukaan antaa sille mahdollisuuden toteuttaa lento, kun poikkeukselliset olosuhteet ovat päättyneet.

Tuomioistuin korosti samalla, ettei voida asettaa yleistä vähimmäisaikapuskuria, joka koskisi poikkeuksetta kaikkia lentoyhtiöitä kaikissa tilanteissa. Arviointi tehdään tapauskohtaisesti ja suhteessa yhtiön omaan kapasiteettiin kyseisellä hetkellä: aikapuskuri ei saa olla niin laaja, että se pakottaisi yhtiön kohtuuttomiin uhrauksiin.

Suunnitteluun kuuluvat myös seuraukset. Tuomioistuin mainitsi esimerkkeinä vaikeudet saada uusi paikka lentokäytävältä sekä laskeutumisehdot määräasemalla, myös sen, että lentoasema voi olla kokonaan tai osittain suljettu tiettyinä yöaikoina. Ne otetaan huomioon vain siltä osin kuin riskit olivat ennakoitavissa ja arvioitavissa. Se, että poikkeuksellinen olosuhde on päättynyt, ei siis yksin ratkaise asiaa: kysymys kuuluu myös, oliko yhtiö suunnitellut kohtuullisen aikapuskurin, jotta se voisi lentää, kun se taas oli mahdollista.

Toinen ehto koskee myös sitä, mitä yhtiö tekee häiriön jälkeen. Asiassa C-74/19, LE vastaan Transportes Aéreos Portugueses SA, EU:n tuomioistuin käsitteli 11.6.2020 tapausta, jossa yhtiö oli reitittänyt matkustajan uudelleen omalle lennolleen, joka saapui vasta alun perin suunniteltua saapumispäivää seuraavana päivänä. Tuomioistuin katsoi, ettei tällaista uudelleenreititystä voida ilman muuta pitää kohtuullisena toimenpiteenä.

Yhtiön on sen sijaan otettava huomioon kaikki vaihtoehdot, jotka lyhentävät viivästystä yhtiön omaa seuraavaa lentoa enemmän, eli suorat lennot ja välilaskulliset lennot, myös muiden lentoliikenteen harjoittajien lennot, riippumatta siitä, kuuluvatko ne samaan allianssiin. Tämä ei päde, jos tällaisia vaihtoehtoja ei ole tai ne edellyttäisivät kohtuuttomia uhrauksia yhtiön kapasiteetin kannalta.

Siksi kysymys ”mitä vaihtoehtoja harkitsitte?” on vähintään yhtä tärkeä kuin kysymys syystä. Jos samana iltana olisi ollut lähtö toisen yhtiön koneella, yhtiön on selitettävä, miksi lähtöä ei käytetty.