Sairastunut tai kuollut miehistö ja lentoaseman henkilöstöpula: missä raja kulkee?
Lyhyesti
Sairastunut miehistö ei normaalisti vapauta lentoyhtiötä vakiokorvauksen maksamisesta. Kun lennon suorittamiseen tarvittava miehistön jäsen sairastuu tai kuolee äkillisesti juuri ennen lähtöä, EU:n tuomioistuin on todennut, ettei se ole poikkeuksellinen olosuhde: henkilöstön suunnittelu kuuluu lentoyhtiön tavanomaiseen toimintaan. Sinulla voi siksi olla oikeus korvaukseen EU-asetuksen 261/2004 perusteella. Jos henkilöstöä sen sijaan puuttui lentoaseman operaattorilta (tuomioistuimen käsittelemässä asiassa kyse oli matkatavaroiden lastauksesta), se voidaan hyväksyä poikkeukselliseksi olosuhteeksi, esimerkiksi jos puutteet olivat yleisiä. Se, kenen henkilöstöstä on kyse, on siis avainkysymys, mutta ei yksin ratkaiseva: silloinkin on arvioitava, oliko puute lentoyhtiön tosiasiallisen määräysvallan ulkopuolella. Todistustaakka on koko ajan lentoyhtiöllä.
Kirjoittanut Airlate · Julkaistu · Päivitetty
Vastaa muutamaan kysymykseen lennostasi, niin saat maksuttoman alustavan arvion. Jos lentoyhtiö vetoaa sairastumiseen tai henkilöstöpulaan, tarkastelemme perustelun kestävyyttä, kun olet lähettänyt korvausvaatimuksesi.
Kaksi ehtoa, ja molempien on täytyttävä
Peruutetulla lennolla ja vähintään kolmen tunnin viivästyksessä lopulliseen määräpaikkaan asetus voi antaa oikeuden 7 artiklan mukaiseen vakiokorvaukseen. Ensimmäinen poikkeus koskee sitä, kuinka ajoissa sait tiedon: jos sait tiedon peruutuksesta vähintään kaksi viikkoa ennen aikataulun mukaista lähtöä, korvausta ei makseta syystä riippumatta. Lyhyemmällä ilmoitusajalla sama koskee tilannetta, jossa sinulle samalla tarjotaan uudelleenreititys, joka on lähellä alkuperäisiä aikatauluja. Jos saat tiedon alle seitsemän päivää ennen lähtöä, kuten miehistön äkillisen sairastumisen yhteydessä, uudelleenreitityksen on mahdollistettava lähtö enintään tunnin aikaisemmin ja saapuminen lopulliseen määräpaikkaan enintään kahden tunnin kuluessa aikataulun mukaisesta saapumisajasta (5 artiklan 1 kohdan c alakohta). Toinen poikkeus koskee syytä: 5 artiklan 3 kohdan mukaan lentoyhtiö vapautuu vain, jos se voi osoittaa häiriön johtuneen poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää kaikilla kohtuudella edellytettävillä toimenpiteillä. Todistustaakka on siis lentoyhtiöllä, ei sinulla.
EU:n tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö asettaa tällaiselle olosuhteelle kaksi vaatimusta: tapahtuman on luonteensa tai alkuperänsä puolesta oltava lentoyhtiön tavanomaisen toiminnan ulkopuolella, ja sen on oltava lentoyhtiön tosiasiallisen määräysvallan ulkopuolella. Molempien on täytyttävä, ja arviointi tehdään tapauskohtaisesti. Koska 5 artiklan 3 kohta on poikkeus korvauksen pääsäännöstä, käsitettä on lisäksi tulkittava suppeasti.
Toisen edellytyksen, määräysvallan, kohdalla tuomioistuin erottaa toisistaan sisäisen ja ulkoisen alkuperän tapahtumat. Ulkoisia ovat tapahtumat, jotka johtuvat luonnosta tai kolmannen osapuolen toiminnasta: toisesta lentoyhtiöstä tai julkisesta tai yksityisestä toimijasta, joka häiritsee lentotoimintaa tai lentoaseman toimintaa. Raja sairastuneen miehistön ja lentoaseman henkilöstöpulan välillä kulkee kuitenkin ensisijaisesti jo ensimmäisessä edellytyksessä: lentoyhtiön oma miehistö kuuluu sen tavanomaiseen toimintaan, kun taas lentoaseman operaattorin yleiset puutteet voivat jäädä sen ulkopuolelle.
TAP-tuomio: perämies löytyi kuolleena ennen lähtöä
Kysymys miehistön sairastumisesta tai kuolemasta ratkaistiin EU:n tuomioistuimen kolmannessa jaostossa 11.5.2023 yhdistetyissä asioissa C‑156/22–C‑158/22, TAP Portugal vastaan flightright ja Myflyright. Tausta: TAP:n oli määrä lentää 17.7.2019 Stuttgartista Lissaboniin, ja lähtö oli aikataulun mukaan kello 6.05. Samana aamuna kello 4.15 perämies löydettiin kuolleena hotellisängystään. Koko miehistö oli järkyttynyt ja ilmoitti, ettei kyennyt suorittamaan lentoa, ja koska TAP:n tukikohdan ulkopuolella ei ollut saatavilla korvaavaa henkilöstöä, lento peruttiin. TAP kieltäytyi maksamasta ja vetosi 5 artiklan 3 kohtaan.
Tuomioistuimen vastaus oli lyhyt: lennon suorittamiseen välttämättömän miehistön jäsenen äkillinen poissaolo sairastumisen tai kuoleman vuoksi juuri ennen suunniteltua lähtöä ei kuulu poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteeseen.
Syynä on se, että lentoyhtiön omaan henkilöstöön liittyvät toimenpiteet kuuluvat yhtiön tavanomaiseen toimintaan, ja tähän kuuluvat miehistön suunnittelu ja työajat. Lentoyhtiö voi toiminnassaan kohdata työntekijän äkillisen sairastumisen tai kuoleman, myös juuri ennen lähtöä, ja sen on varauduttava siihen suunnittelussa. Tuomioistuin otti nimenomaisesti kantaa kahteen seikkaan. Tapahtuma on itse poissaolo, ei tarkka lääketieteellinen syy: kuollut työntekijä ei oikeudellisesti eroa äkillisesti sairastuneesta. Sillä, että miehistön jäsen oli läpäissyt säädetyt lääkärintarkastukset ilman huomautuksia, ei myöskään ole merkitystä, koska kuka tahansa voi sairastua tai kuolla äkillisesti. Ensimmäinen edellytys ei siten täyttynyt, eikä tuomioistuimen tarvinnut arvioida toista.
Pikakatsaus: sairastuminen, kuolema ja henkilöstöpula
- Oma miehistö sairastuu tai kuolee äkillisesti juuri ennen lähtöä: EU:n tuomioistuimen mukaan ei poikkeuksellinen olosuhde (yhdistetyt asiat C‑156/22–C‑158/22), joten sinulla voi olla oikeus korvaukseen.
- Syy: miehistön suunnittelu ja työajat kuuluvat lentoyhtiön tavanomaiseen toimintaan.
- Henkilöstöpula lentoaseman operaattorilla, joka vastaa matkatavaroiden lastauksesta: voi olla poikkeuksellinen olosuhde (C‑405/23).
- Silloinkin lentoyhtiön on osoitettava, ettei olosuhdetta voitu välttää kaikilla kohtuullisilla toimenpiteillä ja että se toteutti tilanteeseen sovitettuja toimenpiteitä seurausten välttämiseksi.
- Todistustaakka on lentoyhtiöllä kummassakin tapauksessa.
Raja: kun henkilöstöä puuttuu lentoasemalta
Tuomioistuimen yhdeksäs jaosto käsitteli rajan toista puolta 16.5.2024 asiassa C‑405/23, Touristic Aviation Services vastaan Flightright. Köln–Bonnista Kosille 4.7.2021 lennetty lento saapui 3 tuntia 49 minuuttia myöhässä. Viivästyksellä oli useita syitä: edellinen lento oli jo 1 tunnin 17 minuuttia myöhässä lähtöselvityshenkilöstön puutteen vuoksi, hidas matkatavaroiden lastaus aiheutti vielä 2 tuntia 13 minuuttia lisäviivästystä, koska palvelusta vastaavalla lentoaseman operaattorilla oli henkilöstöpula, ja muuttuneet sääolosuhteet lentokoneen ovien sulkemisen jälkeen lisäsivät vielä 19 minuuttia. Ennakkoratkaisukysymys koski vain keskimmäistä syytä.
Tuomioistuimen vastaus: henkilöstöpula matkatavaroiden lastauksesta lentokoneisiin vastaavalla lentoaseman operaattorilla voi olla poikkeuksellinen olosuhde. Sanamuoto on tärkeä: tuomioistuin sanoi ”voi olla”, ei ”on”. Tapauskohtaisen arvioinnin tuomioistuin jätti kansalliselle tuomioistuimelle. Sen on arvioitava, olivatko todetut lastauksen puutteet yleisiä, jolloin ne eivät kuulu lentoyhtiön tavanomaiseen toimintaan, ja olivatko ne lentoyhtiön tosiasiallisen määräysvallan ulkopuolella. Jos lentoyhtiöllä oli toimivalta käyttää tosiasiallista määräysvaltaa lentoaseman operaattoriin, puutteet eivät olleet sen määräysvallan ulkopuolella. Jos molemmat ehdot täyttyvät, kansallisen tuomioistuimen on lisäksi arvioitava, onko lentoyhtiö osoittanut, ettei olosuhdetta voitu välttää kaikilla kohtuullisilla toimenpiteillä. Tuomioistuin huomautti myös, että viivästys olisi voitu välttää, jos lentoyhtiö olisi voinut käyttää toista palveluntarjoajaa, jolla oli riittävä kapasiteetti, siinä vaiheessa kun se tiesi tai sen olisi pitänyt tietää, ettei lentoaseman operaattorilla ollut tällaista kapasiteettia.
Maininta ”henkilöstöpula” ei vielä kerro, kenen henkilöstöstä on kyse
Sana ”henkilöstöpula” kielteisessä vastauksessa ei sellaisenaan ratkaise mitään. Lentoyhtiön on kyettävä osoittamaan, mistä henkilöstöryhmästä oli pulaa, kenen palveluksessa se oli ja miten pula vaikutti juuri sinun lentoosi.
Eikä sekään riitä, että olosuhde arvioitaisiin poikkeukselliseksi. 5 artiklan 3 kohta edellyttää lisäksi, ettei sitä olisi voitu välttää kaikilla kohtuullisilla toimenpiteillä, ja tuomioistuin on täsmentänyt, että lentoyhtiön on toteutettava tilanteeseen sovitettuja toimenpiteitä seurausten välttämiseksi tekemättä kohtuuttomia uhrauksia kapasiteettiinsa nähden. Kirjallista perustelua kannattaa siksi aina pyytää, ennen kuin kielteisen vastauksen hyväksyy.
Vakiokorvauksen suuruus
Jos lentoyhtiön vetoaminen 5 artiklan 3 kohtaan ei kestä, vakiokorvaus lasketaan 7 artiklan mukaan lennon pituuden perusteella, ei lipun hinnan perusteella. Jos sinulle tarjotaan uudelleenreititys, joka saapuu lopulliseen määräpaikkaan enintään kaksi, kolme tai neljä tuntia alkuperäisen saapumisajan jälkeen lennon pituudesta riippuen, summaa saa alentaa 50 prosentilla (7 artiklan 2 kohta).
| Lentomatka | Vakiokorvauksen suuruus |
|---|---|
| Lennot enintään 1 500 km | 250 € |
| 1 500–3 500 km (sekä pidemmät EU:n sisäiset lennot) | 400 € |
| Lennot yli 3 500 km | 600 € |
Summat ovat matkustajakohtaisia.
Lentoyhtiö saa puolittaa summan, jos se tarjoaa uudelleenreitityksen, jolla matkustaja saapuu lopulliseen määräpaikkaansa enintään 2 tuntia (enintään 1 500 km:n lennot), 3 tuntia (1 500–3 500 km:n sekä pidemmät EU:n sisäiset lennot) tai 4 tuntia (muut yli 3 500 km:n lennot) alkuperäisen saapumisajan jälkeen (7 artiklan 2 kohta). Jos yli 3 500 km:n lento EU:n ulkopuolelle tai EU:n ulkopuolelta viivästyy, summa voidaan lisäksi puolittaa, jos saavut lopulliseen määräpaikkaan vähintään kolme mutta alle neljä tuntia myöhässä (unionin tuomioistuin, Sturgeon ym., 63 kohta).
Mitä lentoyhtiöltä voi kysyä, kun lennon estää henkilöstöön liittyvä syy
Lentoyhtiöltä voi pyytää kirjallisesti selvitystä siitä, oliko puute lentoyhtiön omassa miehistössä, lentoaseman operaattorilla vai maahuolintayrityksessä, ja jälkimmäisessä tapauksessa kuka oli palkannut yrityksen. Vastaus on arvioinnin lähtökohta. Sähköpostit, tekstiviestit ja ilmoitukset, joissa syy kerrotaan, kannattaa säilyttää sellaisenaan, sillä ne osoittavat, minkä syyn lentoyhtiö itse ilmoitti tapahtumahetkellä.
Peruutetulla lennolla asetus antaa valinnan uudelleenreitityksen ja lipun hinnan palautuksen välillä sekä oikeuden ruokaan, juomaan ja tarvittaessa hotelliin odotuksen ajaksi. Valinta ei vaikuta korvauskysymykseen. Korvausvaatimuksessa voi viitata siihen, että todistustaakka on 5 artiklan 3 kohdan mukaan lentoyhtiöllä.
Usein kysyttyä sairastuneesta miehistöstä ja henkilöstöpulasta
Yleensä ei. EU:n tuomioistuin on todennut, että äkillinen poissaolo sairastumisen tai kuoleman vuoksi juuri ennen suunniteltua lähtöä lennon suorittamiseen tarvittavalta miehistön jäseneltä ei kuulu poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteeseen. Miehistön suunnittelu kuuluu lentoyhtiön tavanomaiseen toimintaan. Sinulla voi siksi olla oikeus korvaukseen, edellyttäen että asetuksen muut ehdot täyttyvät.
5 artiklan 3 kohtaa arvioidaan samalla tavoin. Matkustajat, jotka saapuvat lopulliseen määräpaikkaan vähintään kolme tuntia myöhässä, voidaan 7 artiklan 1 kohdan mukaisen korvauksen osalta rinnastaa peruutetun lennon matkustajiin. TAP-asia koski peruutettua lentoa ja lentoaseman henkilöstöpulaa koskeva asia pitkään viivästynyttä lentoa, ja molemmissa arvioitiin samaa poikkeussääntöä.
Juuri sellainen oli TAP-asian tilanne: koko miehistö ilmoitti kykenemättömyydestään suorittaa lento sen jälkeen, kun perämies oli löytynyt kuolleena, eikä korvaavaa henkilöstöä ollut saatavilla lentoyhtiön tukikohdan ulkopuolella. Tuomioistuin ei ottanut erikseen kantaa miehistön reaktioon. Se vastasi kysymykseen perämiehen poissaolosta juuri näissä olosuhteissa ja katsoi, ettei poissaolo ollut poikkeuksellinen olosuhde. Tuomio ei siis tue sitä, että itse reaktio tekisi tapahtumasta poikkeuksellisen.
Asetusta (EU) 2026/2202 sovelletaan 23.10.2027 alkaen. Siihen asti sovelletaan tässä artikkelissa kuvattuja sääntöjä. Uusiin sääntöihin sisältyy epätyhjentävä luettelo olosuhteista, joita pidetään poikkeuksellisina. Siinä mainitaan muun muassa miehistön jäsenen vakavat terveysriskit tai lääketieteelliset hätätilanteet lähdön jälkeen, jotka pakottavat keskeyttämään tai ohjaamaan lennon toisaalle. Luettelossa ovat myös keskeisten lentoasemapalvelujen tarjoajien toiminnalliset puutteet, esimerkiksi lentoaseman pitäjä ja maahuolintayritykset, joita lentoyhtiöt eivät käytännössä valitse, edellyttäen että lentoyhtiö ei ole voinut valvoa niitä. Miehistö mainitaan luettelossa vain lähdön jälkeisten hätätilanteiden osalta. Lentoyhtiön on silloinkin osoitettava, ettei häiriötä olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuulliset toimenpiteet olisi toteutettu.
Vastaa muutamaan kysymykseen lennostasi, niin saat maksuttoman alustavan arvion. Jos lentoyhtiö vetoaa sairastumiseen tai henkilöstöpulaan, tarkastelemme perustelun kestävyyttä, kun olet lähettänyt korvausvaatimuksesi.
Lähteet
- Tuomio yhdistetyissä asioissa C‑156/22–C‑158/22, TAP Portugal vastaan flightright GmbH (C‑156/22) ja Myflyright GmbH (C‑157/22 ja C‑158/22) (kolmas jaosto, 11.5.2023) · EUR-Lex / EU:n tuomioistuin · Oikeuskäytäntö · haettu 2026-10-01
- Tuomio asiassa C‑405/23, Touristic Aviation Services Ltd vastaan Flightright GmbH (yhdeksäs jaosto, 16.5.2024) · EUR-Lex / EU:n tuomioistuin · Oikeuskäytäntö · haettu 2026-10-01
- Tuomio asiassa C‑28/20, Airhelp Ltd vastaan Scandinavian Airlines System Denmark – Norway – Sweden (suuri jaosto, 23.3.2021) · EUR-Lex / EU:n tuomioistuin · Oikeuskäytäntö · haettu 2026-10-01
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, yhteisistä säännöistä korvauksesta ja avusta matkustajille lennolle pääsyn epäämistapauksissa sekä lentojen peruuntuessa tai viivästyessä huomattavasti · EUR-Lex · Säädös · haettu 2026-10-01
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2026/2202, annettu 16 päivänä syyskuuta 2026, asetuksen (EY) N:o 261/2004 ja asetuksen (EY) N:o 2027/97 muuttamisesta (EUVL L, 2.10.2026) · EUR-Lex (Euroopan unionin virallinen lehti) · Säädös · haettu 2026-10-06
Aiheeseen liittyvät oppaat
- EU261-asetus selitettynä
- Lakko: milloin peruttu tai myöhästynyt lento oikeuttaa korvaukseen?
- Tekninen vika: milloin lentoyhtiön poikkeus pitää?
- Uudet EU-säännöt viivästyneille lennoille: sovelletaan 23.10.2027 alkaen
- Peruutettu lento ja oikeutesi
- Myöhästynyt lento ja oikeutesi
- Korvaussummat
- ”Kaikki kohtuulliset toimenpiteet”: vaatimus, joka voi kaataa kielteisen päätöksen
